Mukava Naapurini kävi aikaisemmin syksyllä kyselemässä lähtisinkö hänen kanssaan kasvivärjäyskokeiluihin. Hänelle kasvivärjäys ei ole uusi asia, mutta minulle se on lähes uutta. Joskus kauan kauan sitten olen kässäpiirissä sipulinkuorilla värjännyt pari vyyhtiä lankaa, mutta en sen enempää asiaan ollut perehtynyt. Joten helposti asioista innostuvana lupasin lähteä mukaan hommaan apukokiksi.
Ja eikun penkomaan värjäyskokeiluihin sopivia lankavarastoja. Ja löytyihän niitä. Värjäysvaiheita ei tullut kuvattua, mutta näillä mennään.
Ensin värikimaraa koreammista värjäystuloksista. Kuvaus olikin haasteellista, kun aurinko paistaa jo niin alhaalta.
Nämä ovat lähes kaikki
Verihelttaseitikeillä värjättyjä, lukuunottamatta kuvan oikeassa reunassa olevaa tummemmanpunaista pikku vyyhtiä, joka on värjätty punajuurella. (Toivottavasti muistin oikein, kun mitään muistiinpanoja ei tullut tehtyä.) Koreampaa punaisen sävyä seitikeillä yritettiin useamalla keitoksella löytää, mutta ei onnistuttu ainakaan tällä kertaa. Aluuna oli - kai - suurimmaksi osaksi puretusaineena. Muutakin kokeiltiin. Ihan kivoja tuli näistäkin värisävyistä. Tykkään kyllä.
Tässä samat langat erilaista taustaa vasten kuvattuna. Kuva tietysti hiukan vääristää värejä, mutta lähestulkoon sävyt näkyvät oikeina. Lankojen alkuperäisiä värejä olivat; harmaa, valkoinen, luonnonvalkoinen, haaleankeltainen ( sipulivärillä värjätty), haalea lilahtava ja vaalea harmaa. Langoissa on omien lampaiden villalankaa, täkänälankojen jämiä ja jonkin verran kertaamatonta yksisäikeistä pukukangaslankaa jne. Valkoisista langoista tuli korean oransseja ja muista ruskeaa ja sen sävyjä, sekä vaaleita vivahteita.
Seuraavassa kuvassa, alla, on Marja-aroniakokeiluja, paitsi vasemman reunan vihertävät langat.
Tulihan niihin violetin sävyä, no ei ihan niin värikkäitä kuin haaveiltiin.
Kaksi vihertävää ( vasemmalla) vyyhtiä on värjätty nokkonen-saksankirveli-lupiininlehti sekoituksella. Sävyt eivät näy oikein hyvin kuvassa, luonnossa ovat kyllä paremman värisiä.
Vasemmanpuoleisin turkoosiiin vivahtava sinivihreä lanka värjättiin
pihakäenkaalilla ja sekalaisten kokeilujen jälkeen Pääkokki oli vielä purettanut sen soodalla. Siitä tulikin tosi kiva yllätys ja tykkään langan väristä tosi paljon.
Muutama ilta hommassa meni ja tietysti sienimetsässä osan aikaa, vaikka "Pääkokki" keräsi suurimman osan sienistäkin. Alunperin en edes tunnistanut tätä seitikkiä, mutta oppia ikä kaikki. Kerättiin enimmäkseen sienen lakkeja ja heltat ovat todellakin verensävyisiä ainakin tietyssä valontulonkulmassa.
Tämäkin homma sieppaa mukaansa ja ehkä joskus pitää ottaa uusiksi ja perehtyä asiaan vielä paremmin. KIITOS NAAPURILLE mielenkiintoisista keitoksista ja hauskoista hetkistä :)
Jos tässä tuli virhekerrontaa, Pääkokki on hyvä ja saa luvan oikaista tätä apuemäntää asiasta.
Mitään mittoja puretusaineista en osaa antaa, enkä paljon muutakaan tarkempaa ohjetta. Niitä saa kysellä asiaan tarkemmin perehtyneiltä.
Nyt ollaankin sitten jo talvisissa tunnelmissa, kun lunta tulla tuipsahti oikein olantakaa ja pakkaset pyryn perästä. Sääolot muuttuivat yhdessä yössä ja joutui ihan oikiasti tekemään lumityöt, että saa ajopelin pihasta maantielle. Täysikuu valaiseekin tosi mahtavasti lumikenttiä.
Kiitoksia paljon vierailuistanne ja kommenteistanne edelliseenkin postaukseeni.